Autojen mainonnassa on alkanut viime aikoina näkyä termi “itselataava hybridi”. Esimerkiksi Toyota on viljellyt termiä ahkerasti ja tuonut sitä jopa melko aggressiivisestikin yleiseen kielenkäyttöön.

Samalla luodaan mielikuvaa, että “itselataava” olisi lähtökohtaisesti parempi valinta kuin ladattava plug-in-hybridi tai sähköauto. Mainosvideoissa esimerkiksi näytetään, kuinka itselataavan kuljettaja ajaa hymyillen tienvarressa latauspistoketta pitelevän henkilön ohi. Miksi ihmeessä kukaan valitsisi autoa, jota pitää erikseen ladata?

Itselataava hybridi on kuitenkin tosiasiassa ladattavan eli plug-in-hybridin karsittu versio. Se on sekä ominaisuuksiltaan rajatumpi että päästöiltään suurempi. Plug-in-hybridillä kuljettaja valitsee, ajetaanko polttoaineella vai sähköllä. Itselataavalla hybridillä auto valitsee, ja se valitsee lähes aina polttoaineen.

Toyota ja kumppanit eivät ole siis keksineet mitään uutta ja edistyksellistä vaan antaneet ainoastaan uuden nimen jo 90-luvulla kehitetylle tavalliselle hybriditekniikalle. Tämä markkinointikikka on nostattanut mm. Sähköautot – Nyt! -yhteisössä kovasti kulmakarvoja ja epäilyjä jopa tahallisesta kuluttajien harhaanjohtamisesta. Ihmetystä herättää etenkin se, että itselataavia hybridejä myydään ratkaisuna ilmastonmuutokseen ja päästöjen vähentämiseen tilanteessa, jossa markkinoilla on jo paljon edistyksellisempiä ratkaisuja.

Miksi siis on keksitty uusi markkinointinimike perinteiselle hybridiautolle, jonka ainoa käyttövoima on polttoaine, yleisimmin bensiini? Todennäköisesti syy on taloudellinen. Monet valmistajat ovat panostaneet rahallisesti paljon tähän tekniikkaan, eivätkä osanneet ehkä kuvitella plug-in-hybridien ja täyssähkömallien saavan suosiota vielä tässä vaiheessa. Plug-in-hybridien ja sähköautojen tarjonta ja kysyntä ovat kuitenkin kasvaneet nopeasti. Tavallisten hybridien valmistajille on tullut tarve mainostaa uudella tavalla valitsemaansa nopeasti vanhenevaa tekniikkaa, jotta asiakaskunta ei pienenisi.

Tarkoittaako kaikki tämä sitä, että itselataava olisi sitten aina huono valinta? Eikö sekin kuitenkin kulje osittain sähköllä ja ole vähäpäästöinen? Vastausta ei voi antaa yhdellä sanalla, mutta se selviää kun kurkistetaan epämääräisten markkinointitermien taakse ja otetaan selvää itse tekniikasta.

Mistä eri tekniikoissa on kyse?

Tavallisen polttomoottoriauton ja täyssähköauton välillä alkaa olla monta ratkaisua, joissa sähkö avustaa enemmän tai vähemmän. Mainosten mielikuvat eivät aina vastaa todellisuutta. Tässä jutussa on vertailtu näitä erilaisia ratkaisuja ja niiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin, jotta jokaisen olisi mahdollista tehdä valistuneempia valintoja.

Hybridi-sana ei itsessään tarkoita mitään tekniikkaa, sehän on vain kahden tai useamman asian yhdistelmä. Onhan olemassa myös hybridipolkupyöriä ja hybriditelevisioita. Autoissa kuitenkin sillä viitataan polttomoottorin ja sähkömoottorin erilaisiin yhdistelmiin, joita onkin varsin monta erilaista. Ei ihme, että näissä termeissä voi mennä helposti sekaisin. Hybridiautot jaotellaan kuitenkin tiettyihin päätyyppeihin, joita tässäkin vertailussa käytetään. Vertailussa on mukana tietysti myös polttomoottori, jotta vertailulle on tutumpi lähtökohta.

Tämän vertailun tarkoitus ei ole sinänsä löytää voittajaa, vaan auttaa ymmärtämään, mihin käyttötarpeeseen kukin moottoriratkaisu sopii. Niistä jokaisesta voisi myös kertoa sivukaupalla, ja toisaalta liika yksinkertaistaminen ei lopulta kerro mitään, joten perusasioita on hyvä tarkastella ensin taulukosta. Koska valmistaja- ja mallikohtaisia eroja on paljon, taulukkoon on koottu vertailuarvoja suuntaa antavilla lukemilla kirjoitushetkellä myynnissä olevista henkilöautoista.

Toimintamatkoissa on mukailtu uusinta WLTP-standardia siten, että vaihteluväli kattaa useimmat henkilöautomallit. Akkukäyttöisen sähköauton toimintamatka yhdellä latauksella riippuu kunkin automallin akuston koosta ja ajo-olosuhteista. Polttomoottoriautojen ja hybridien toimintamatkat polttoaineella vaihtelevat polttoainesäiliön koon ja luonnollisesti myös ajo-olosuhteiden mukaan 500:n ja 1200 kilometrin välillä.

Moottorityyppi	Lyhenne	Käyttövoima	Toimintamatka sähköllä yhdellä latauksella	Akun kapasiteetti	Latausmahdollisuus
Polttomoottori	ICEV	bensiini, diesel, etanoli tai kaasu	0 km	-	ei
Kevythybridi (myös 48V-hybridi)	MHEV	bensiini tai diesel	0 - 1 km*	0,5 - 1 kWh	ei
Itselataava hybridi (myös hybridi / täyshybridi)	HEV	bensiini	1 - 5 km*	1 - 2 kWh	ei
Plug-in hybridi (myös ladattava hybridi / lataushybridi / pistokehybridi)	PHEV	bensiini/diesel ja sähkö	20 - 50 (tai jopa 70) km	5 - 15 kWh	kyllä
Sähköauto (myös täyssähkö)	BEV	sähkö	150 - 600 km	30 - 100 kWh	kyllä

^{* Lukemat ovat suuntaa-antavia. Toimintamatkaa sähkölle on vaikea antaa, koska sähkömoottori on suunniteltu vain täydentämään ja vain osin korvaamaan polttomoottorin toimintaa, eikä sitä voi erikseen ladata.}

Aihetta voisi lähestyä monella eri tavalla, mutta tässä vertailussa keskitytään päivittäisen käyttötarpeen vertailuun huomioiden myös uuden auton oston kohdalla valinnan taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Polttomoottori

Polttomoottori (internal combustion engine vehicle, ICEV) on useimmiten bensiini- tai dieselkäyttöinen, mutta myös etanolilla ja kaasulla käyviä vaihtoehtoja on olemassa.

Koska tämä vertailu keskittyy hybrideihin ja täyssähköisiin vaihtoehtoihin, ei tässä käsitellä polttomoottorivaihtoehtojen suurta kirjoa kovin tarkasti. On kuitenkin hyvä tutustua kaikkiin vaihtoehtoihin, koska kustannusten ja ympäristöystävällisyyden välillä on suuriakin eroja. Esimerkiksi kaasuautolla pääsee pienentämään päästöjä monia hybridejäkin enemmän, jos tankkaa biokaasua. Kaasuautoissa on tosin myös bensiinitankki ja ne kulkevat pelkällä bensiinilläkin. Bensiiniä myös tarvitaan aina kylmäkäynnistyksessä.

Vaikka polttomoottorit ovat kehittyneet paljon yli satavuotisen historiansa aikana, on polttomoottoriauton hyötysuhde vain noin 20% (tank-to-wheel). Sähköautoissa hyötysuhde on noin 80% (battery-to-wheel).

Kenelle sopii

Jos oma ajoprofiili koostuu usein toistuvista ja yhtäjaksoisista satojen kilometrien matkoista, silloin perinteinen polttomoottoriauto voi olla toistaiseksi sopivampi valinta kuin plug-in-hybridit tai täyssähköauto. Plug-in-hybridien ja täyssähköautojen rajallinen valikoima, joissain tapauksissa myös hinta, saattaa tulla perusteeksi valita vielä toistaiseksi polttomoottoriauto. Tosin paljon ajavalla polttoainekustannukset voivat nousta niin korkeiksi, että pitkän toimintamatkan omaava täyssähköauto voi olla kokonaiskustannuksiltaan jopa edullisempi.

Esimerkkejä

Esimerkkejä polttomoottoriautoista ei tarvinne luetella, mutta useimmille kaasuautot eivät liene niin tuttuja, joten tässä muutama:

• Audi A4 g-tron
• Opel Astra CNG
• Seat Leon TGI
• Skoda Octavia Combi G-Tec
• VW Golf TGI

Kevythybridi / 48V-hybridi

Kevythybridissä (mild hybrid electric vehicle, MHEV) on bensiini- tai dieselkäyttöinen polttomoottori, jonka apuna on pieni sähkömoottori. Se mahdollistaa, että auton start-stop-järjestelmä voi sopivissa olosuhteissa sammuttaa polttomoottorin jo lähestyttäessä liikennevaloja tai nopeammassa vauhdissa rullaamaan lyhyen matkaa moottori sammuksissa. Lisäksi se voi hiukan avustaa kiihdytyksissä. Autossa on tavallisen 12V akun lisäksi toinen pieni 48V akku, josta sähkömoottori saa virtansa. Akkua ladataan sekä polttomoottorilla että jarrutettaessa (regenerointi).

Kulutuksen pienentämiseen ja päästöjen alentamiseen tällä järjestelmällä on varsin pieni vaikutus tässä vertailussa. Valmistajalle etu on kuitenkin se, että se on edullinen lisätä olemassa olevan tekniikan rinnalle ja voidaan markkinoinnissa puhua malliston sähköistämisestä. Kevythybridien tarjonta tulee melko varmasti myös kasvamaan, jotta polttomoottoreiden päästölukemat pysyisivät tiukentuvien vaatimusten mukana.

Käytössä on myös termi mikrohybridi, mutta se tarkoittaa lähinnä polttomoottorin start-stop-järjestelmän kehittyneempää versiota, joka osaa ladata auton tavallista 12V-akkua myös jarrutettaessa. Sillä ei siis ole juurikaan tekemistä varsinaisten hybridien kanssa.

Kenelle sopii

Kevythybridejä ei ole vielä kovin monella valmistajalla, mutta niiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Sen hyödyt pelkkään polttomoottoritekniikkaan verraten ovat niin pienet, että on mahdollista löytää taloudellisempia autoja myös ilman tätä tekniikkaa. Sinänsä kevythybridin tekniikasta ei ole haittaakaan, mutta lisääntyneen monimutkaisen tekniikan takia voi olla jo parempi valita joku muista tässä vertailussa esitellyistä hybridivaihtoehdoista tai täyssähköauto.

Kysymys kuitenkin oli, että kenelle tämä sopii. Vastauksena voi sanoa, että jos valinta osuisi polttomoottoriautoon, niin kevythybridiä voi pitää yhtenä vaihtoehtona.

Esimerkkejä

Tässä muutamia esimerkkejä kevythybrideistä. Osa valmistajista ei erikseen korosta auton olevan kevythybridi.

• Audi A6 (kaikki versiot ovat vähintään kevythybridejä)
• Audi A8 (kaikki versiot ovat vähintään kevythybridejä)
• Range Rover Evoque (kaikki Suomessa myytävät versiot)
• Mercedes-Benz C-sarjan EQ-Boost-mallit
• Mercedes-Benz CLS EQ-Boost
• Kia Sportage CRDi Mild-Hybrid
• Hyundai Tucson 48V Hybrid

Itselataava hybridi / täyshybridi / hybridi

Hybridissä (hybrid electric vehicle, HEV) on bensiinikäyttöinen polttomoottori, jota avustaa sähkömoottori. Pieniä matkoja on mahdollista myös ajaa pelkällä sähköllä tietyin rajoittein. Pääasiassa auto itse päättää missä tilanteessa siirrytään pelkälle sähkölle. Tämäntyyppinen hybridi oli se ensimmäinen laajempaan tuotantoon päässyt tekniikka, jonka Toyota toi tunnetuksi Prius-mallillaan jo 90-luvun lopulta lähtien. Tekniikka on hieman alkuajoista kehittynyt, mutta perusidea on edelleen sama. Se on saanut myös muutamia uusia nimikkeitä, kuten täyshybridi ja tässä jutussa esille tuotu itselataava hybridi.

Hybridin kutsuminen itselataavaksi on markkinointikeino, jolla saadaan vanhempi tekniikka kuulostamaan tuoreelta ja ladattavia kilpakumppaneitaan helpommalta tavalta tehdä ympäristöystävällinen valinta. Joku voisi ennemmin kutsua tällaisia autoja latauskyvyttömiksi. Vaikka itselataavuus kuulostaa siltä, että energia tulee tyhjästä, niin käytännössä akkua täytetään pääosin polttamalla bensiiniä. Osa energiasta tulee jarrutuksista. Sekin on liike-energiaa, joka on peräisin polttoaineesta, koska muuta ulkoista energianlähdettä autossa ei ole. Jarrutusenergian hyödyntäminen on kuitenkin järkevää, koska muutoin jarruttamisen ylimääräinen energia muuttuu vain lämmöksi. Hybriditekniikan etu on siinä, että polttomoottori voidaan suunnitella toimimaan taloudellisemmalla alueella, kun mm. liikkeellelähdöt hoidetaan useimmiten sähkömoottorilla.

Myös täyshybridi-nimitys on hieman harhaanjohtava, koska siitä voisi päätellä, että muut hybridityypit ovat vaillinaisia. Kevythybridin osalta näin onkin, mutta plug-in-hybridi on kuitenkin kehittyneempi versio, koska sitä on mahdollista ladata myös ulkoisesta lähteestä.

Tälle hybridityypille on vaikea antaa kilometrimäärää pelkällä sähköllä ajamisesta, koska akulla ei ole selkeitä latausvälejä ja toisaalta sähkö tuotetaan polttomoottorilla, jolloin ei voi puhua puhtaasti sähköllä ajamisesta.

Kenelle sopii

Jos oma ajoprofiili koostuu sekalaisesta ajosta eikä latausmahdollisuutta ole kotona tai työpaikalla, tämä hybridityyppi voi olla sopivampi valinta kuin plug-in-hybridi tai täyssähköauto. Hybridin kulutus on yleensä vastaavaa polttomoottoriautoa pienempi vähintäänkin taajamassa ja kaupungissa, mutta ei pitkässä matkassa häpeä vähän kuluttaville dieseleillekään. Jos latausmahdollisuus on, kannattaa jo harkita plug-in-hybridiä tai täyssähköautoa.

Esimerkkejä

Hybridit ovat olleet pitkään Toyotan ja sen omistaman Lexuksen valtakuntaa, mutta muitakin vaihtoehtoja löytyy. Niin Toyotalla kuin muillakin valmistajilla on useampia malleja kuin tässä listalla olevat esimerkit.

• Toyota Prius Hybrid
• Toyota C-HR Hybrid
• Toyota RAV-4 Hybrid
• Lexus (kaikki mallit)
• Hyundai Ioniq Hybrid
• Kia Niro Hybrid

Plug-in-hybridi / ladattava hybridi

Plug-in-hybridi (plug-in hybrid electric vehicle, PHEV) on yläkäsite monenlaisille polttomoottorin ja sähkömoottorin yhdistelmille (joskus kutsutaan myös lataushybridiksi ja pistokehybridiksi). Yhteistä niille kaikille on, että akkua voi ladata ulkoisesta virtalähteestä. Lisäksi toimintamatka pelkällä sähköllä on merkittävästi pidempi kuin tavallisessa hybridissä. Sähkömoottori voidaan asentaa sarjaan tai rinnan polttomoottorin kanssa, tai jopa näiden yhdistelmänä. Rinnakkain asennettuna molemmat moottorit voivat yhdessä tai erikseen liikuttaa pyöriä (joskus puhutaan “rinnakkaishybridistä”). Sarjaan asennettuna vain sähkömoottori liikuttaa pyöriä ja polttomoottori toimiii aina pelkästään sähköä akkuihin tuottavana generaattorina (tätä kutsutaan myös “sarjahybridiksi). Molemmissa tavoissa on omat etunsa.

On hyvä huomata, että lehtijutuissa ja julkisessa keskustelussa käytetty sähköauto-sana joskus sisältää plug-in-hybridit täyssähköautojen lisäksi. Jotkin plug-in-hybrideistä onkin tehty painottaen enemmän sähköllä ajamista, jolloin polttomoottori on vain apuvälineenä lataamassa akkuja. Täyssähköautojen kehityksen myötä sellaiset ovat kuitenkin alkaneet jo kadota markkinoilta.

Autoa voi käyttää myös samaan tapaan pelkästään polttoaineella kuin (latauskyvytöntä) “itselataavaa” hybridiä, siis kytkemättä autoa koskaan lataukseen. Akkua voi siis halutessa ladata “itselataavan” hybridin tavoin ainostaan polttomoottorilla ja jarrutusenergialla. Suurimman hyödyn saa kuitenkin lataamalla se ulkoisesta lähteestä aina kun mahdollista. Tällöin päästöt ovat huomattavasti pienemmät, kuten myös auton käyttökustannukset energiakuluina (ladatulla sähköllä ajaminen maksaa noin 2 € / 100 km). Jos siis autoa ei koskaan lataa ulkoisesta lähteestä, sen polttoaineen keskimääräinen kulutus on suurempi, koska kaikki liike-energia saadaan pelkästä polttoaineesta.

Kun plug-in-hybridin akussa on virtaa, ajotilan voi valita itse, jolloin sähköllä ajaminen tapahtuu juuri halutulla matkalla. Yleensä polttomoottori käynnistyy siitä huolimatta automaattisesti, kun kiihdytetään nopeasti, ylitetään tietty maksiminopeus, tai kylmällä ilmalla, jolloin lämmitystä tarvitaan enemmän. Tämä riippuu paljon myös valmistajan valitsemasta lämmitysratkaisusta. Näistä johtuen polttoainetta kuluu aina jonkin verran, mutta isollakin autolla on mahdollista päästä jopa litran keskikulutukseen sadalla kilometrillä, jos tarkastellaan koko vuoden ajoja.

Kenelle sopii

Jos oma ajoprofiili koostuu pääasiassa muutaman kymmenen kilometrin ajoista päivittäin, ja joko kotona tai työpaikalla on latausmahdollisuus, on plug-in-hybridillä mahdollista ajaa suurin osa ajoista pelkällä sähköllä. Tällöin polttoainetankkausten väli voi pidentyä useisiin tuhansiin kilometreihin. Sähköllä ajamisen toimintamatkaan vaikuttavat erilaiset tekniset ratkaisut, ajonopeudet ja lämpötila. Täydellä akulla pääsee yleensä 20 – 50 kilometriä tai eräissä jo myynnistä poistuneissa malleissa jopa 70km.

Luonnollisesti akun tyhjennyttyä matka jatkuu polttomoottorin avulla, mikä tekee plug-in-hybridistä varsin yleiskäyttöisen vaihtoehdon. Pelkkään säännölliseen pitkän matkan ajoon se ei välttämättä ole paras vaihtoehto, koska silloin sähköllä ajamisen edullisuutta ja vähäpäästöisyyttä ei päästä täysin hyödyntämään.

Esimerkkejä

Plug-in-hybridien mallivaihtoehtojen määrä kasvaa jatkuvasti. Tässä listattuna muutama esimerkki.

• Audi A3 e-tron
• BMW 225xe
• BMW 530e
• BMW i8
• Hyundai Ioniq Plug-in Hybrid
• Kia Niro Plug-in Hybrid
• Kia Optima PHEV
• Mercedes-Benz C-sarjan EQ-Power-mallit
• Mercedes-Benz E-sarjan EQ-Power-mallit
• Mini Countryman S E ALL4
• Mitsubishi Outlander PHEV
• Toyota Prius PHEV
• Volvon mallit, joissa T8 Twin Engine -lisänimi
• Volkswagen Passat GTE
• Volkswagen Golf GTE

Käytettyjen markkinoilta on myös mainittava Opel Ampera ja sen sisar Chevrolet Volt, joissa on erityyppisen teknisen toteutuksen takia hieman pidempi toimintamatka sähköllä. Ne ovat sarjahybridejä, joissa polttomoottori on generaattorina, joka lataa akkua, eikä se osallistu suoraan auton liikuttamiseen.

Sähköauto / täyssähköauto

Sähköautossa eli täyssähköautossa (battery electric vehicle, BEV) on yksi tai useampi sähkömoottori, joka saa virtansa isosta akusta. Jarrutusenergia otetaan myös tehokkaasti talteen, mikä pidentää käytettävissä olevaa ajomatkaa ja samalla lisää varsinaisten jarrujen käyttöikää merkittävästi. Energiaa palauttava, eli regeneroiva jarrutus, kannustaa taloudellisempaan ja ennakoivampaan ajotapaan, kun liike-energiaa saa takaisin akkuun. Tämä tietysti pätee myös hybrideihin.

Usein mietitään täyssähköauton lataustarvetta sen toimintamatkan perusteella, ja ajatellaan että viiden minuutin tankkaamisen sijaan joudutaan odottamaan tuntikaupalla, että akku latautuu täyteen ja sen voi taas ajaa tyhjäksi. Ja jos lataamisen tekee kotona, siihen meneekin yli vuorokausi. Näinhän asia ei ole. Akun tyhjentymistä ei ole tarkoitus odottaa samaan tapaan kuin polttoainetankin. Käytännössä parhaassa tapauksessa latausasemilla ei tarvitse käydä ollenkaan, koska normaalisti akku latautuu joka yö, ja aamuisin lähdetään liikkeelle täydellä akulla. Myös kauppakeskuksissa käydessä on monesti mahdollista saada akkuun täydennystä ilman eri veloitusta.

Tarve pikalataukselle on vain useiden satojen kilometrien matkoilla. Silloin matkan varrella riittää hieman autosta riippuen reilun puolen tunnin täydennyslataukset. Matkalla akkua ei kannata päästää lähes tyhjäksi, eikä ladata aivan täyteen, koska alku- ja loppupään lataus on paljon hitaampaa. Tästä syystä “tyhjästä täyteen” -latausajat eivät kerro taukojen pituudesta mitään. Ajotaukojen pitäminen parin-kolmensadan kilometrin välein on muutenkin järkevää, vaikka aina löytyy niitäkin, jotka kertovat ajavansa Etelä-Suomesta Lappiin yhdeltä istumalta.

Täyssähköinen auto on kaikkein ympäristöystävällisin valinta auton tuotannon sekä myös Suomen sähköntuotannon päästöt huomioiden. Paikallisia päästöjä sähköautolla ei luonnollisesti ole ollenkaan.

Kenelle sopii

Jos oma ajoprofiili koostuu pääasiassa kymmenien tai jopa muutaman sadan kilometrin ajoista päivittäin, ja joko kotona tai työpaikalla on latausmahdollisuus, on täyssähköauto hyvä valinta. Satunnaisia pidempiä matkoja ajatellen Suomessa on jo varsin kattava pikalatausverkosto. On kuitenkin vielä joitakin alueita, erityisesti Lapissa, joissa välilataukset ovat haasteellisia.

Täyssähköautojen toistaiseksi rajallinen valikoima tai osin myös hinta saattaa tulla perusteeksi valita vielä joku muista vaihtoehdoista. Paljon ajavalle käyttövoimakustannukset tulevat huomattavasti edullisemmaksi kuin polttoainetta käytettäessä. Aika on myös sähköautoon siirtymisen puolella: sähköautojen ennustetaan tulevan kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi jo muutaman vuoden kuluttua.

Esimerkkejä

Täyssähköisten mallien määrä kasvaa koko ajan ja useat valmistajat ovat luvanneet lähivuosille enemmän tarjontaa. Tässä esimerkkien listalla kuitenkin kirjoitushetkellä myynnissä olevia malleja.

• Audi e-tron
• BMW i3
• Hyundai Kona Electric
• Hyundai Ioniq Electric
• Jaguar I-PACE
• Kia e-Niro
• Kia Soul
• Nissan e-NV200 Evalia
• Nissan Leaf
• Renault Zoe
• Tesla (kaikki mallit)
• Volkswagen e-Golf
• Volkswagen e-UP

Mitä tästä opimme?

Itselataava hybridi ei siis välttämättä ole huono valinta, mutta jos omana tavoitteena on vähentää tuntuvasti päästöjä ja ajo- ja huoltokustannuksia kannattaa pyrkiä tämän jutun moottorityyppitaulukossa niin alas kuin mahdollista. Mitä enemmän saa pistorasiasta ladattuja ajokilometrejä, sitä edullisempaa ja vähäpäästöisempää ajaminen on.

Valintaan vaikuttaa tietysti omat tarpeet ja luonnollisesti se, minkä verran rahaa on käytettävissä. Auton hintoja kannattaa vertailla todennäköisen käyttöajan ja vuosittaisten ajomäärien perusteella, eikä pelkästään hankintahintaa katsomalla. Mitä enemmän kilometrejä vuodessa tulee, sitä edullisempaa on ajaa sähköllä. Polttoaineista kertyy vuosien mittaan varsin suuri summa. Esimerkiksi vuodessa 25 000 km ajavalle säästö on luokkaa 2000 € (täyssähköauto verrattuna polttomoottoriautoon).

Joskus sähköauto tai jopa plug-in-hybridi jää kokeilematta tutuilta tai lehtijutuista saadun mielikuvan perusteella. Vaikka suunta on vähitellen parempaan, niin jopa asiallisina pidetyissä julkaisuissa saatetaan unohtaa ottaa selvää asioista ennen koeajoa. Joskus kyse on tarkoitushakuisesta ns. klikkiotsikoinnista. Siihen on helppo sortua, kun autosta löytyy joku ominaisuus, joka ei vastaa koeajajan odotuksia. Todelliset puutteet tai ongelmat on hyvä tuoda esiin, mutta joskus se voi olla asia, jonka kanssa vain toimitaan eri tavalla. Yleisin tällainen aihe lienee lataamisen suora vertaaminen tankkaamiseen. Olisi toki mukavaa, jos kaikki toimisi aina “kuten ennenkin”, mutta joskus on opittava uutta. Sähköautoihin liittyy paljon myyttejä, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa. Tämä sivusto onkin perustettu lähtökohtaisesti näiden myyttien murtamiseen, mutta blogikirjoituksissa tuodaan muutenkin sähköautoilua tutummaksi.

Parhaiten täyssähköautoiluun ja ladattavien hybridien maailmaan pääsee tutustumaan ottamalla auton pitkään koeajoon ja kokeilemalla auton sopivuutta omaan arkikäyttöön. Lataukseen ja muihin sähköllä ajamisen kysymyksiin saat neuvoa ja tukea myös Facebookin Sähköautot – Nyt! -ryhmästä. Tervetuloa!

-Mika Kokkonen

Kirjoittaja on Sähköautot – Nyt! -yhteisön jäsen, pirkanmaalainen IT-alalla työskentelevä insinööri, joka on kirjoitushetkellä siirtymässä sähköautoilijaksi. Kirjoittajan ajatuksia sähköautoilusta voit lukea lisää hänen blogistaan.